Haastattelussa: Anna Torkkel
Mad House: Mitä tanssi merkitsee sinulle henkilökohtaisesti ja suhteessa maailmaan? Olet työskennellyt vuosia tanssin ja musiikin suhteen äärellä. Voitko kertoa praktiikastasi?
Anna Torkkel:
Tanssimisen välitön, maadoittava vaikutus tuo lohtua ja se auttaa käsittelemään vaikeitakin sisältöjä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että tanssi on ainutlaatuinen tapa olla suhteessa perustaviin asioihin, joita ei voi kontrolloida eikä paeta kuten kuolema, suru, hetkellisyys, rakkaus ja onni, tai joku suurta hätää aiheuttava globaali ilmiö. On myös lohdullista ajatella, että tanssiessani liityn tanssivien kehojen ajattomaan jatkumoon, ja että tanssi on jotain mikä meitä yhdistää, se on meissä kaikissa. Tanssi luo mielekkyyttä ja merkitystä, se on ihanaa nautinnollista leikkiä.
Koreografinen työni ammentaa musiikkiin tanssimisesta ja tanssin tapahtumisen tarkastelusta.Työskentelen nyt-hetkessä ilmiintyvän komposition kanssa. Sooloteoksesta Heart piece (2012) lähtien olen kehittänyt ja sanoittanut koreografista praktiikkaa, joka tukee tanssijan antautumista musiikille sekä luopumista musiikista vaikuttuneen itsen ja liikkeen arvottamisesta. Liike, joka praktiikan myötävaikutuksella syntyy on yksilöllistä ja riippuu tanssijan taustasta. Musiikkiin uppoutumalla löydetään tanssi, johon tanssijalla on tarkka, omakohtainen suhde. Tehtävä mahdollistaa myös kehon piilevän potentiaalin löytymisen ja tanssijalle tuntemattoman tanssin ulostulon. Ohjaan tanssijaa syventymään tanssimiseen luottamisen ja rakastamisen kautta, jolloin tehtävästä kehittyvä tanssi on ikäänkuin halua olla kosketuksissa olemisen lahjan kanssa. Ajattelen, että praktiikkani ehdottama läsnäolon tapa ja sen intensiteetti on mahdollisuus päästä olemiseen sisälle ja löytää nykyhetken ilo. Luopumalla liikkeen analysoinnista tanssija tulee luoneeksi nk. tyhjyyden, joka avaa kehossa tilan tanssin tapahtumiselle, tanssin ihmeelle. Praktiikassa tanssi ei siis synny tanssijan subjektiivisten valintojen, järkeilyn tai erinomaisuuden tavoittelun kautta, vaan herkistymisen ja irti päästämisen tuloksena.
Mad House: Ray of light on työryhmän yhteinen ja moniääninen teos. Kertoisitko vähän prosessista?
Anna Torkkel:
Ray of lightin prosessi on ollut monivaiheinen ja inspiroiva. Osan työryhmästä kanssa työstimme teoksesta keväällä 2021 ensimmäisen version paikkasidonnaiseen AVANTGARDEN -näyttelyyn Villa Nuottarannan puutarhaan Turun Satavassa. Näyttämöteos sai ensi-iltansa Ehkä-tuotannon Nykytaidetila Kutomolla helmikuussa 2023. Prosessin aikana pohdimme muodonmuutosta eri elementeissä ja osatekijöiden välisyyksissä. Tässä teoksessa halusin myös hiukan ravistella koreografista praktiikkaani. Työskentelyn keskeisiä kysymyksiä olivat läsnäolon ja poissaolon teemat ja niiden mahdollinen samanaikaisuus esityksen ajassa. Tavoittelimme lopputulosta, jossa valon ja pimeyden eri sävyt ja tunnelmat voisivat elää rinnakkain. Hienoa, että prosessi saa nyt jatkoa Mad Housessa.
Minulle on koollekutsujana ja koreografina tärkeää, että kaikki työryhmän jäsenet kokevat prosessin aidosti omakseen. Tapani työskennellä nojaa vuoropuheluun ja edellytän, että toimintaympäristö on sensitiivinen, kestävä ja tasa-arvoinen. Ray of lightia tehdessä koin, että synnytimme uudenlaisen eri elementtien välisen dialogin, jota haluan kehittää edelleen seuraavissa töissäni. Teoksessa on läsnä myös pitkäjänteisen yhteisen työskentelyn jälkiä ja jatkumoa pidemmältä ajalta. Olen työskennellyt Mira Kauton, Kristian Palmun, Johanna Porolan ja Piia Rinteen kanssa useissa eri produktioissa aiemmin. Tuntuu merkitykselliseltä ja arvokkaalta voida jatkaa yhteistä työskentelyä ja syventää kollegiaalista suhdetta.
